Rakennesuunnitelma 2040 auttaa kaupunkiseutua kasvamaan hallitusti

”Rakennesuunnitelma 2040 osoittaa hyvällä tavalla kaupunkiseudun yhteisen tahtotilan vastata tulevaisuuden haasteisiin. Koko aluetta on tarkasteltu yhtenäisenä, ilman kuntarajoja piirtyvänä kokonaisuutena ikään kuin lintuperspektiivistä”, Tampereen kaupungin pormestari Anna-Kaisa Ikonen iloitsee.

”Rakennesuunnitelma 2040 vastaa nimenomaan kaupungistumisen kysymyksiin. Vuoteen 2040 mennessä kaupunkiseudulla on 110 000 uutta asukasta. Tärkein ratkaistava asia on, miten turvaamme puoleen miljoonaan kasvaneen väestön arjen sujuvuuden ja viihtyvyyden?”, Ikonen valottaa rakennesuunnitelman peruskysymystä.

Rakennesuunnitelmassa on Ikosen mukaan otettu huomioon yritysalueiden riittävä tarjonta ja työllisyyteen liittyvät kysymykset. Esimerkiksi Kolmenkulman alueelle on suunnitteilla merkittävä ”puhtaan teknologian” eli cleantechin keskittymä, joka yhdessä Tarastenjärven kanssa muodostaa merkittävän kehitysalustan paitsi cleantechille niin myös energia-alalle. Isot kaupunkiseudut toimivat alueidensa vetureina myös tulevaisuudessa.

YHTEYDET TURVATTAVA LÄHELLE JA KAUAS

”Raideliikenne kulkee punaisena lankana rakennesuunnitelmassa, sillä se tarjoaa sujuvan ja kestävän kehityksen mukaisen liikennemallin. Joukkoliikennekäytävien rakentaminen on eräs sujuvan elämän lähtökohdista. On pidettävä huoli myös niistä kaupunkiseudun asukkaista, jotka eivät asu raitioteiden varsilla. Bussiterminaalin kehittäminen palveleekin heidän liikkumistaan”, Ikonen muistuttaa.

Tampereella ensimmäinen raitiotielinja rakentuisi välille Keskusta-Hervanta, jonka jälkeen ratikka kulkisi väleillä Keskusta-Lentävänniemi ja Pyynikintori-Tays. Seudullista laajentumista tutkitaan Pirkkalan ja Ylöjärven sekä myöhemmin myös Kangasalan suuntaan.

Tampere-Pirkkalan lentokentän kehittäminen ja aseman turvaaminen valtakunnan kansainvälisenä kakkoskenttänä ovat Ikosen mukaan välttämättömyys. Lentokenttä VOISI palvelLA laajemminkin koko keskisen Suomen aluetta.

”Lentokenttä on meidän yhteytemme maailmalle, ja se liittää meidät maailman kaupunkien fyysiseen internetiin. Tulevaisuudessa lentokentän kautta voisi kulkea ainakin miljoona matkustajaa, parhaimmillaan muutamakin miljoona”, Ikonen visioi.

Lielahden alueelle on rakentumassa kokonainen uusi kaupunginosa, jonka rakentamismahdollisuudet yhdessä Niemenrannan-Lentävänniemen alueen kanssa ovat yli 20 000 asukasta. Asuntorakentamisen kasvupotentiaalia löytyy myös Tampereen ydinkeskustasta, jossa varaudutaan vuoteen 2040 mennessä 20 000 uuteen asukkaaseen.

”Radanvarrella on tarkoitus suosia mahdollisimman monia eri asumisen muotoja, joissa pääpaino on viihtyvyydellä.”

Lielahti nousee hyvänä esimerkkinä esiin rakennesuunnitelmassakin mainituista aluekeskuksista, joissa ison kauppakeskittymän ympärille on sijoitettu myös julkisia palveluita kuten esimerkiksi kirjasto ja terveysasema.

ENTÄPÄ MILLAINEN TAMPERE ON VUONNA 2040 PORMESTARIN KRISTALLIPALLOSSA?

”Tulen nopealla junalla Helsingistä. Noustessani junasta uudessa asemakeskuksessa Tampereella ympärilläni näkyy hienoa ja korkeita, huippusuunnittelijoiden visioimia taloja. Osa matkustajista jatkaa kohti Tampere-Pirkkalan lentokenttää. Ratikan ikkunasta näen Hämeenkadulla paljon hyväntuulisia ihmisiä erilaisissa tapahtumissa. Kaupungin vanhat punatiiliset kivijalat ovat edelleen pystyssä. Kotikaupunkini on yhtä rakas kuin ennenkin”, Ikonen kertoo.