Kaupunkiseudun tonttipäivä keräsi satapäisen osallistujajoukon

Tampereen kaupunkiseutu järjesti toistamiseen rakennusalan toimijoille yhteisen tonttipäivän torstaina 10.3. Tilaisuus kokosi yhteen kuntien kaavoitus- ja tonttiasioista päättävät ja rakennusalan yritykset kuulemaan ja keskustelemaan asuntorakentamisen tavoitteista ja ajankohtaisista kaavahankkeista. Tonttipäivässä kuultiin myös kaupunkiseudun kuntien katsaukset tonttitarjonnastaan.

SEUDUN ASUNTORAKENTAMINEN KASVUSSA

Kaupunkiseudun kunnilla on tarjolla tontteja monipuolisesti, ja kaavoituksella luodaan lisää rakentamismahdollisuuksia. Tampereen kiinteistöjohtaja Mikko Nurminen kertoi kaupungin asuntotuotannon kasvavan lähivuosina. Lielahden Hiedanranta on kaupungin suurin asuinaluehanke lähivuosina. Myös Pirkkalassa rakentamisen näkymät ovat hyvät ja kunnan kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläinen esitteli muun muassa korkealaatuista tuettua asuntorakentamista.

Lempäälän kaavoituspäällikkö Ilari Rasimuksen mukaan kunnan kaavoitus on tulevaisuudessa keskittymässä kehittyvän raideliikenteen läheisille alueille. Kangasalan kaavoitusarkkitehti Markku Lahtinen kertoi uuden Lamminrahkan alueen etenemisestä sekä vapaista tonteista keskustan tuntumassa.

– Maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisen yhteistyö on ollut vahvasti kaupunkiseudun yhteistyön keskiössä koko 10-vuotisen toiminnan ajan, korosti seutujohtaja Päivi Nurminen. Seudun yhteistyötä raamittavassa rakennesuunnitelmassa arvioidaan nykyisen 377 000 asukasluvun kasvavan lähes puoleen miljoonaan vuoteen 2040 mennessä.

-Lisäasuntoja tarvitaan kasvun mahdollistajaksi kaikkiaan 82 000, noin 3 100 asuntoa vuodessa, Nurminen sanoi. Riittävä asuntokanta pitää asumisen hinnan kohtuullisena ja asuntomarkkinat toimivina.

Rakennusteollisuus Ry:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti puhui asuntorakentamisen tilanteesta ja ajankohtaisista haasteista kasvuseudulla.

– Tarvitsemme tehokkaampaa maankäyttöä ja lisää kaavoitettua rakennuskelpoista tonttimaata. Maankäytön, asumisen ja liikenteen kolmiyhteys vaatii vahvempaa investointipolitiikkaa. Ikääntyvän Suomen talouskasvu edellyttää tuottavuuden nousua, johon kaupungistuminen tarjoaa mahdollisuuden.

Nokian kaupungin rakennustarkastaja Ulla-Kirsikka Vainio kertoi, miten kaupunkiseudun kuntien rakennusvalvontaa kehitetään yhteisellä asiakirjamallilla.

– Rakennusjärjestykset ovat edelleen kunnalliset, mutta niillä olisi yhteinen rakenne, joka palvelisi rakentajia ja kuntalaisia laajemmin. Se olisi asiakasystävällisempi lähtökohta.

MAL3 TUKEE SEUDUN ELINVOIMAISUUTTA

Järjestyksessään kolmas MAL-sopimus, eli maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimus valtion ja seudun kuntien välille, allekirjoitetaan kevään kuluessa.

– Sopimus tukee seudun elinvoimaisuutta: kärjessä ovat raitiotie-, asemakeskus- sekä lentokenttähankkeet, mutta myös yritysten liiketoiminnan tukeminen maankäytöllä, sanoi seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki.

Valtion mukaantulo raitiotiehankkeeseen edellyttää alueelle riittävää asuntotuotantoa.
– Kuntien tulee varmistaa, että kaavoituksella luodaan edellytykset asuntotuotannolle. Arvioidaan että vuoteen 2040 mennessä Tampereen raitiotiealueelle voisi valmistua 30 000 uutta asuntoa, puolet jo vuoteen 2025 mennessä.

– Osana MAL3-sopimuksen tavoitteistoa päivitetään myös maapoliittiset seudulliset periaatteet. Niiden tarkoituksena on tukea kuntien maapolitiikan uudistamista paremmin Rakennesuunnitelman 2040 tavoitteet huomioivaksi, totesi seutusuunnittelupäällikkö Kimmo Kurunmäki.

Materiaali:

Ohjelma

Avaus

Kangasala

Kurunmäki MAL

Lempäälä 1

Lempäälä 2

Nokia

Orivesi

Pipatti, Asuntorakentaminen

Pirkkala

Tampere

Vainio, rakennusjärjestys

Vesilahti

Ylöjärvi